DEKIN VALINTA
Dekki on completen tärkein osa ja se vaikuttaa suuresti skeittaamiseesi. Sen valintaan kannattaa uhrata aikaa. Mikä dekki siis on paras? Yksinkertainen vastaus on, että se riippuu siitä mitä odotat dekiltä. Millä lähtee olliet parhaiten? Mikä liukuu parhaiten? Millä on paras vetää curbia? Näitä kysymyksiä kuulee usein, joten tutkitaanpa asiaa tarkemmin.
Laudan muoto eli "sheippi" (engl. shape) on eniten kritisoitu laudan ominaisuus ja siihen liittyykin eniten tekniikkaa. Muotoa valitessa pitää kiinnittää huomiota moneen eri tekijään kuten leveys, pituus, nose, tail, wheelbase. Useimmat nykyaikaiset laudat ovat leveydeltään 7,5"-8" (merkki tarkoittaa tuumaa, jolla leveyttä mitataan). Tosin junioreille on kapeampia ja isommat äijät käyttävät leveämpiäkin. Lautojen leveydet vaihtelevat useimmiten neljäsosa (1/4) tuuman tarkkudella, mutta jotkut valmistajat käyttävät tarkempiakin mittoja (esim 1/8 ja jopa 1/16). Käytännössä 1/4 on kuitenkin aivan riittävä tarkkuus, sillä se on vain noin puoli senttiä. Pituutta mitataan myös tuumissa ja vaihteluväli on useimmiten 31"-32,5". Molempiin mittoihin pätee se, että mitä pienempi lauta sitä helpommin ja nopeammin flipit pyörivät. Isommalla laudalla taas on vakaampi kontrolli, joten isoissa tempuissa ja vertillä monesti käytetään isompaa lautaa.
Nose on laudan etuosa, tail on takaosa ja wheelbase on se osa, joka jää näiden välille. Niiden kaikkien pituus ilmoitetaan tuumissa. Nämä mitat ovat täysin makuasioita.
Laudan konkeivillä (concave) tarkoitetaan sitä, miten paljon lautaa on taivutettu pituussuunnassa. Jotkut laudat ovat melkein tasaisia lankkuja ja toiset ovat todella jyrkkiä (monster concave tms). Monilla lautamerkeillä on pari erilaista concave vaihtoehtoa, esimerkiksi Cliche on nimennyt loivemmat Blue Line ja jyrkemmät Red Line -nimisiksi.
Entä milloin on aika vaihtaa lautaa? Jos lautaa kräkkää eli kuulostaa (ja ehkä vähän näyttääkin) menevän poikki, se on saattanut löystyä pahasti. Esimerkiksi tailin löystyessä voi olla, että olliet eivät enää nousekaan niin paljon kuin ennen. Myös laudan kastuminen voi aiheuttaa löystymisen eli "popin" menettämisen. Toisaalta jos käyttää kuukausitolkulla samaa lautaa, niin nose ja tail voivat kulua hyvin teräviksi. Tällöin ei useinkaan tarvita isoakaan törmäystä päin curbia tai seinää ja palasia alkaa lohkeilla. Laudan katkeamisesta kuulee usein syytettävän huonoa (tai jopa valmistusvirheellistä) lautaa, mutta useimmiten vika on laudan väärinkäytössä. Eli muista aina laskeutua tempuista molemmat jalat trukkien päällä, niin lautasi kestää paljon paremmin.
Mikä lauta kestää parhaiten? Ei ole olemassa mitään todisteita siitä, että jokin toinen lautamerkki kestäisi paremmin kuin toinen kunhan ne eivät yritä hankkia säästöjä käyttämällä Kiinan vaahteraa. Useimmat laudat koostuvat seitsemästä kerroksesta (7-ply), jotka on liimattu kiinni toisiinsa. Eri valmistajilla saattaa olla erilaisia liimoja, mutta yleisesti kaikki kestävät yhtä hyvin. Joillakin on valmistajilla on ohuempia lautoja keveyden saavuttamiseksi, mikä johtaa yleensä heikompaan kestävyyteen. Yleensä isompi lauta ja varsinkin isommalla concavella on kestävämpi kuin pienempi "tikku".
Joo joo, mutta mikä nyt on se paras lauta? Tähän mennessä pitäisi jo olla selvillä, että kaikille parasta lautaa ei ole olemassa. Lautojen ominaisuudet vaihtelevat todella paljon ja itselleen parhaan laudan löytää vain kokeilemalla. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että jos skeittaminen ei suju niin vika taitaa olla korvien välissä... Eli vähemmän välineiden syyttelyä ja enemmän hauskaa skeittaamista!